tiistai 23. elokuuta 2016

Mätsärihommia

Eilen käytiin Turussa taas mätsäröimässä. Tykkään käyttää Menniä noissa kun sillä on vähän ongelmia toisten koirien kohtaamisissa. Ongelma ei missään nimessä ole siinä, että se olisi jollain lailla vihamielinen toisia kohtaan - päinvastoin. Lenkillä Menni alkaa usein itkustamaan koska se haluaisi niin kovasti päästä toisen koiran luo. Samaa tapahtuu myös ihmisten kanssa. Usein ohitukset tapahtuu ihan nätisti ja hiljaa, mutta välillä halu päästä toisten luo on vaan liian kova. Menni käyttäytyi eilen kyllä tosi mallikkaasti, selvästi se oppii joka kerta.

Menni oli pennuissa ja kehässä meitä oli vastassa ensikertalainen nelikuinen dalluvauva. Menni käyttäytyi tosi hienosti niin liikkeessä, seisoessa kuin pöydälläkin. Tuomari kuitenkin ihastui tuohon vauvaan, joten saatiin sininen nauha. Tuolla olikin hirveesti porukkaa, pentuja oli 49. Nauhakehässä Menni esiintyi upeiten mitä se on tähän asti ikinä esiintynyt. Se seistä pönötti paikallaan kun patsas ja liikkeessä se kipitti tosi hienosti rinnalla hihna löysällä, katse eteenpäin. Ongelmana on ollut se, että olin opettanut Mennin tuijottamaan namia kipittäessä, jolloin kasvattajan mukaan sen etutassut tekee epämäärästä liikettä. No anyway nyt se kipitti ilman namia tosi mallikkaasti.


Isosta massasta valittiin 8 jatkoon ja me päästiin tähän mukaan. Sen jälkeen mentiin vielä kierros ja seisotettiin koiria. Menni jatkoi hienoa esiintymistään ja olin kyllä pakahtua ylpeydestä. Tuomari ei kuitenkaan Menskistä innostunut ja jäätiin ilman sijoitusta. Meillä onkin mätsärit menneet niin hienosti, että SIN ei sij. oli hyvä pudotus maan pinnalle. :D Ei vaan, mua ei ihan rehellisesti harmittanut yhtään. Olin tosi ylpee Mennistä ja sehän on se ainoa asia millä on merkitystä.

Mätsäreiden jälkeen poikettiin taas lenkillä jokirannassa. Ilta-aikaan oli paljon porukkaa liikkeellä ja sekös vasta Menniä ilostuttikin. En tiedä kuinka monta ihmistä se ehti tervehtiä meidän tunnin kävelyn aikana, mutta laskuihin tarvii kyllä varpaatkin mukaan. Tulee itsellekkin tosi hyvä mieli, kun Menni on niin ilonen päästessään tervehtimään uusia ihmisiä ja toisaalta Menni tuo iloa myös ihmisille joiden paijattavaksi se änkeytyy. Joutuu kyllä ite oleen tosi skarppina ja lukemaan ihmisten ilmeitä, kaikki kun ei todellakaan halua edes iloista koiraa lähelleen.


Tänään meillä on ollut lazyday, tai no Mennillä on pitänyt kiirettä vahtiessa ulkona ruohoa leikkaavaa Myrttiä. Menni on kantanut taas kaikkia mahdollisia leluja Myrtin ympärille ja yrittänyt keinolla millä hyvänsä saada sen huomiota. Harmi vaan, että Myrtti ei kiinnitä Menniin mitään huomiota vaan keskittyy vaan olennaiseen, eli syömiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti