keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Rallikoira

Eilen aamupäivästä kotiuduttiin porukoilta taas takaisin omaan kotiin. Mennin heitin samantien kasvattajalle ja kävin illalla hakemassa sen. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa Mennin siskoa ja nuoremmasta pentueesta kotiin jäänyttä pentua, nekin on molemmat niin herttasia ja seurallisia kavereita. Mennistä oli taas kuoriutunut melkonen kaunokainen. Olis hienoa osata itsekin laittaa se näyttelyihin, mutta kyllä siihen on vaan niin pitkä matka vielä. Menni oli riehunut taas sydämensä kyllyydestä ja simahti illalla samantien.

Tänään pyörähdin aamulla koulussa ja Menni oli selvästi tyytyväinen saadessaan kömpiä takaisin vällyjen väliin. Menni on ollut onnekas kun sen ei ole tarvinut viimeiseen pariin kuukauteen juurikaan olla yksin. Eikä se kyllä tule olemaankaan, koska mä puurran opparin parissa ja Menni on melkein aina mun mukana kuljin mä missä vaan. Kun mulla alkaa muutaman viikon päästä harjoittelu, niin Esa palaa sopivasti meriltä ja on sen 5vk kotona Mennin kanssa kun mulla on harjoittelua ja kun Esa lähtee takaisin, mun harkka loppuu ja oppari jatkuu.

Huomasin tänään, että Mennin kaulapanta on käynyt liian pieneksi ja sitä tarvittaisiin rally-tokossa. Mietin että miten se edes voi olla mahdollista, mutta tosiaan viimeksi sillä on tainnut olla kaulapanta kaulassa kesäkuussa meidän ekoissa mätsäreissä.. Lenkkeiltiin meidän lempparikauppaan eli Kaarinan Mustiin ja Mirriin. Kuinka ollakkaan siellä oli juuri menossa muuttomyynti (säikähdin jo että mihin he on muka lähdössä, mutta muuttavat kuulemma viereiseen liiketilaan :D) ja Hurtan valjaita ja pantoja oli myynnissä 5€/kpl. Ai että olis tehnyt mieli hamstrata valjaitakin, mutta jotenkin ihmeellä onnistuin hillitsemään itseni ja ostamaan ainoastaan söpön pinkin pannan. Niin ja aktivointilelun, joka oli -70% alennuksessa. Tuli myös punnittua piitkästä aikaa tuo, 7,0kg pienellä painoa.


Tosiaan tänään meillä alkoi kuuden viikon mittainen rally-toko-kurssi. Alkuun mua jännitti vähän Mennin suhtautuminen, kun paikanpäällä oli hirveesti isoja koiria. Muutenkin kurssilla on aika runsas osanotto, koiria lieni viitisentoista. Olen jo kirjoittanut lappi-postauksen, mutta se odottelee julkaisua. Sieltä löytyy syy, miksi isot koirat mietityttää itseä. No anyway, ihan turhaan, koska Menni suhtautui yhtä ilolla jokaiseen näkemäänsä koiraan. Kurssipaikka sille on viime kevään pentukurssilta tuttu, joten se oli hallissa noin muutoin kuin kotonaan.

Kurssilla harjoiteltiin kontaktin ottaista, seuraamista ja maatenmenoa, mitä me ollaankin jo aiemmin harjoiteltu. Uusia asioita oli viereen- ja eteentulo. Oli ihan huikeeta, miten innoissaan Menni oli tuosta tunnista. Seuraamisessa oli vähän pientä ongelmaa kun 15 muuta koiraa viipotti pitkin hallia ja jokaselle olis pitänyt häntää heilutella. Sille varattiin ehkä turhan pitkä aika, koska alkuun Menni seurasi innokkaasti mutta harjotuksen jatkuessa ja jatkuessa kaverit ois halunneet kiinnostaa. Muihin temppuihin se keskittyi ihan täysillä. Onneksi tuli ilmottauduttua tuonne! :)



Kotiin tultuamme tapahtui kummia, kun yleensä autosta vapautuskäskyn jälkeen salamana ulos säntäävä Menni jäi autoon kyhjöttämään. Sanoin monta kertaa vapaa, menin jopa sisälle ja kutsuin Menniä sisältä ja toistelin vapaata, koitin tänne-käskyäkin ja kaiken maailman lässytyksiä, mutta mikään ei auttanut. Jäärä pieni koira vaan istua kyyhötti takakontissa häkissään. Ilmeisesti se olisi halunnut, että oltaisiin kurvattu takaisin hallille. Tyydyin kantaman hänen korkeutensa sisälle, ei kai sitä voinut autoonkaan jättää. Höpsö.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti